tiistai, 14. elokuu 2018

Työmaa kutsuu PÄIVÄ 7

Huonosti nukutun yön jälkeen on kammottava kampeutua ylös ja lähteä töihin. Ehkä minua vain jännitti niin, etten malttanut nukkua. Mitähän siellä töissä on sillä aikaa tapahtunut kun olen ollut lomalla? No, ei mitään sellaista mistä en jo tietäisi eli siis mikään ei ole siellä muuttunut. Tyhjää pyörin yön kun olisi aivan hyvin voinut nukkuakin. Ehkä ongelma on se, että aiemmista vuosista poiketen olen saanut lomailla rauhassa. Kertaakaan ei ole kukaan töistä häirinnyt.

Työpäivä oli kuitenkin helppo. Liian mukava työpäiväksi. Pitäisi olla verta, hikeä ja kyyneleitä. Ainakin pomon mielestä :D

Kävin varmaan miljoona sähköpostia läpi. No, ei niitä ollut kuin lähemmäs 600 ja enkä edes ehtinyt kaikkea vielä katsoa. Reagoimisesta puhumattakaan. Pojat on hoitaneet hommansa tosi hyvin minun lomaillessa, että ei voi olla muuta kuin ylpeä. Kaikista kymmenestä plus tietysti pomo. Loman jälkeinen urakka olisi taatusti isompi ilman heidän panostaan. Samalla voisin myös kehaista pomon ja minun yhteistyössä tekemää lomalistaa, jonka vuoksi kaikki menee tänä kesänä jouhevasti. Ehkä olemme kaikki oppineet aiempien vuosien virheistä. Hyvä me!

Lomaltapaluun kunniaksi oli mukava myös lukea viesti jossa ehdotettiin, että mentäisiin jonnekin muualle pikkujoulujen viettoon kuin Leville. Ei vaan ole enää moneen vuoteen innostanut koko Levi. Kiinnostaisi Oulun seudun tarjonta, joku konsertti tai tapahtuma. Saapa nähdä mistä sitä itsensä taas löytää...

Stressi on minulle tällä hetkellä todellinen ongelma. JA koska liikunta ei tällä hetkellä oikein onnistu, siinä mittakaavassa missä sitä tarvitsisin, niin täytyy yrittää lievittää sitä tavalla tai toisella. Illalla latasin puhelimeeni mindfullness-sovelluksen, jos oppisin hieman meditoimaan ja löytämään päivästä edes yhden hetken itselleni ja mielenrauhalle. Sovellus menee siis testiin nyt...

maanantai, 13. elokuu 2018

Laiskottelupäivä PÄIVÄ 6

Eilinen oli koko päivä laiskottelua. Seurasin Twitchistä Tukholman PUBG-pelien viimeistä turnauspäivää. Samalla vähän järjestelin paikkoja kuten eilen. Minulla on kumma tapa jotain ohjelmaa katsoessa touhuta koko ajan jotakin muuta. Varmaan yli puolet ohjelmasta menee ohi. Jos hoksaan jotain mielenkiintoista, saatan pysäyttää ohjelman ja "kelata" hieman taaksepäin ja katsoa uudestaan kunnolla. En edes muista koska olisin nähnyt kokonaisen elokuvan. Alkutunnarista lopputeksteihin. Mies sanoo minun olevan huonoa elokuvankatsomisseuraa. :)

Vaihdoin Tyvären vanhaan sänkyyn, joka on siis minulla petinä nyt niin kauan kunnes tulee se uusi sängynpääty, leveämmän 120cm patjan. JA jopa olikin mukavampi nukkua viime yö. Koirakin sopi kunnolla viereen tuhisemaan. Ei se kyllä kauaa siinä koskaan viihdy, vaan menee omalle peitolle nukkumaan lattialle. Ihana poika!

Kävimme Miehen kanssa pitsalla pitkästä aikaa. Ihan romanttisesti illallisella turkkilaisten pitsapaikassa. Pitsa oli tosi hyvää. Olisi pitänyt ottaa kuva siitä teille, mutta enpä hoksannut. Tuntuu, että on vatsalaukku pienentynyt, kun on opetellut syömään viisi kertaa päivässä. Söin vähän vajaa puolet pitsasta ja oli niin täysi vatsa, ettei ollut oikein mukava fiilis. Pikkusen vähempi olisi riittänyt sille syöntikerralle.

Sitten olikin loppuilta valmistautumista huomiseen työpäivään. Työlaukkukin oli hukassa loman jäljiltä. Kyllä tässä oikeastaan kaipaakin jo töihin ja normaali rutiineja. :)
 

sunnuntai, 12. elokuu 2018

Mökkeilyn jälkeinen masennus PÄIVÄ 5

Oli kuin hidastetusta filmistä eilinen päivä. Aamulla herätessä mietin, että voisin viimeisten lomapäivien kunniaksi siivota kaappeja. Siis pyyhkiä pölyt pois. Varsinkin keittiönkaapeista. Joo, hyvä idea!

Hyppäsin reippaasti sängystä ja lähdin Koiran kanssa aamupisuille. Takaisin tultuani katsoin taas tätä kämppääni. Ei helvetti! Ala nyt vielä mullostamhan kaappeja kun kämppä on muutenkin kuin pommin jäljiltä. Ei onnistu, ei nyt...

Tyydyin sitten purkamaan laukkuja ja järjestämään näitä olemassa olevia sekasotkuja. Ajatus rönsyillen yritin saada edes jotain aikaiseksi. Keräsin pyykkejä, mutta meni varmaan tunti ennen kuin sain sen päälle. Huomasin aina jotain muuta paikoilleen vietävää, että sovin laittamaan jotain muuta siihen. Kyllä omasta mielestäni sain aikaiseksi paljonkin, mutta niin kauan kun saan sen uuden sängynpäädyn ja nojatuolin käsinojat tämä kämppä vaan on kuin pommin jäljiltä. Ei voi mitään...

Mutta ettei sitten jotain hyvääkin tapahtunut ja odottamatonta :)

Harrastan tietokonepelejä. Viime aikoina tosin vähemmän. On tullut oikeastaan katsottua enimmäkseen striimejä eli live lähetystä kun joku toinen pelaa. Tällä hetkellä seuraan suorastaan intohimolla peliä PLAYERUNKNOWN'S BATTLEGROUND (PUBG), jossa turnauksia on ollut paljon ja suomalaismenestystäkin on tullut. Suomihan on eSportin huippumaa. No, mutta siihen odottamattomaan yllätykseen! Eilen myöhään seurasin yhden suomalaisen propelaajan striimiä Tukholmasta, missä pelataan taas yhtä turnausta. Yllättäin peli ei ollutkaan striimissä PUBG vaan COD, mikä on myös suosittu peli. Olen itsekin pelannut aikoinaan tätä peliä. Propelaaja järjesti arvonnan, jossa arvottiin 5 kappaletta Call Of Duty: Black Ops 4 Beta - peliä (COD:BO4Beta). Ja minä voitin!!! Voi ilon ja onnen päivää! :)

IMG-20180812-WA0005.jpg

Yöllä sitten asentelin onnesta sykkyränä peliä koneelleni. Ei pyörinyt mielessä kämpän sekasotkut. Pitäisi vielä saada tulevia pelejä varten näytönohjain kuntoon. Todennäköisesti on ostettava uusi näytönohjain. Mikä onkin sitten lähemmäs tonnin paukku. No, täytyy painaa töissä duunia... ;)

lauantai, 11. elokuu 2018

Mökillä PÄIVÄT 2, 3 ja 4

Sehän osoittautui mahdottomaksi päivittää blogia mökillä. Yhteydet olivat niin heikot, ettei edes sivujen lataaminen onnistunut. Tekstit on kirjoitettu kuitenkin joka päivä.

KESKIVIIKKO

Lähtöpäivänä pakkailin mukaan otettavia kamppeita. Muistettavaa on paljon. Koiran ruuat, kupit, lääkkeet, peti, leluja yms. Omista tavaroista ei onneksi tarvitse muistaa kuin silmälasit ja ruuat, kaikki muu löytyy tarvittaessa mökiltä.

Kahden eri kauppareissun jälkeen pääsemme jo vihdoin matkalle. Ilma on hyvä. Mukava ajella. Matkaa n. 100 km. Alkupätkä tiestä on aivan kauhea. On ollut aina. Kapea, mutkainen ja huonossa kunnossa.

IMG_20180808_183614.jpg

Mutta matka taittuu. Poroja on matkan varrella paljon. Paljon enemmän kuin autoja. Vastaan tulee viisi autoa koko meno matkalla. Poron vasat alkaa olla jo aika isoja.

IMG_20180808_191054_HDR.jpg

Hirvailla on komeita sarvia, mutta vielä on karva päällä. Eivät vielä siis keräile haaremia, vaan poikaporukalla kulkevat.

IMG_20180808_190953%20%282%29.jpg

Tiekin paranee loppua kohti koko ajan. Vaikka viimeinen vajaa 20 kilometriä on soratietä, se on silti parempi kuin eka 45 kilometrin pätkä. No, onneksi on turvavyöt niin pysyy ratin takana ja onneksi ei ole tekohampaita... :)

IMG_20180808_195325_HDR.jpg

Näissä maisemissa sielu lepää, minun on koomassa. Oijoi :)

 

Päästin Koiran mökin pihassa autosta pois ja aloin purkaa autosta tavaroita mökkiin. Laukkuni mökkiin saatuani, huomasin Koiran jo olevan vattanahkoja myöten ravassa ja sisällä mökissä. AAAAARGH! No ei muuta kuin ensimmäisenä Koiran pesuun. Onni on melko puhdas Koira!

Illalla laitoin pienet tulet takkaan tunnelmaksi. Sitten hopusti petiin. Ihanaa...

 

TORSTAI

Aamulla heräsin, kun vesisade rummutti peltikattoon. Ihana ääni. Käänsin kylkeä ja jatkoin unia. Myöhemmin nousin ylös hakemaan kaatosateessa kaivosta vettä ja kahvinkeittoon. Mikä onkin jännempi homma. En ole kaasuhellaa aiemmin käyttänyt, mutta se olikin ihan näppärä kapistus. Ensi kerralla otankin jo paistinpannuruokia mukaan. Ei tarvitse kaikkia ruokia välttämättä ulkotulilla tehdä, vaikka sehän se vasta mukavaa onkin.

IMG_20180809_074338_HHT.jpg

 

Mukavia kaatosadekuuroja. Oikeastaan kiva viettää mökkipäivää, lukea mökkikirjaa, istua terassilla ja lämmittää saunaa. Stressitaso laskee niin, että korvissa soi. Hiljaisuus nimittäin. Ei liikenteen melua, pilliautoja eikä muutakaan ihmisen aiheuttamaa ääntä. Koira on yllättävän rento tällä kertaa. Koiran kanssa käytiin viimeksi viime syksynä ensimmäisen kerran täällä. Silloin ensimmäinen yö oli yhtä puuskutusta ja haukkua. Vahtivietti kun on...

 

IMG_20180809_124420%20%282%29.jpg

Palkinnoksi/touhuksi annoin Koiralle hirven konttiluun järsittäväksi pihalla.

 

Kävimme illalla kävelemässä. Lenkin aikana nousi hirvittävä tuuli. Puut taipuivat tuulessa. Jostain lensi käpy ja suoraan nokkavarteen. AU!! Hyvä, etten pudonnut polvilleen. Vesi lensi kaaressa silmistä. Jälkeenpäin nauratti kyllä kovasti. Piti yksin hirnua mökissä. Koira katsoi hulluksi.

Tuuli oli niin kova, etten voinut laittaa pihalle tulia ollenkaan. Yleensä laitan yöksi juurakon palamaan. Se näkyy sopivasti mökin ikkunasta.

 

PERJANTAI

Aamulla paistoi aurinko. Eilisestä myrskystä jäljellä vain kaatuneet pihatuolit ja hupparin taskuista ja hupusta löytyvät havunneulaset. Laitoin nuotioon tulet makkarahiilloksia varten. (Koira on hyvin kiinni minussa). Pitäähän mökkireissulla makkarat paistaa, vaikka muuten en makkarasta perustakaan. Poltan nuotiossa myös roskat myöhemmin. Siinä tulia kohennellessa yhtäkkinen lintujen mekkala on korvia huumaava. Samaten sen jälkeen totaalinen hiljaisuus. Syy on kotkassa joka liitelee pääni päällä. Hirmuisen korkealla. Täysin sinisellä taivaalla. Näky on upea ja seuraan kotkaa niin kauan kun se on näkyvissä.

IMG_20180810_102814.jpg

Poltan roskat ja alan pakkaamaan. Siivoan mökin ja kirjoitan mökkikirjaan. On aika lähteä kotiin. Kotona on vielä puuhaa ennen kuin työt alkavat.

IMG_20180810_190400%20%282%29.jpg

Kotimatkalla ihmettelen mustaa rantua tiessä. Mitähän on tapahtunut? Rantua riittää varmaan parisenkymmentä kilometriä.

Reissussa on mukavaa olla ja kotiin on kiva tulla. Koira on todella väsynyt. Taitaa olla onnellinen kun on päässyt kotiin. Syksyllä on uusi mökkireissu tiedossa.

 

 

tiistai, 7. elokuu 2018

Tänään aloitetaan... PÄIVÄ 1

Hei vaan ja tervetuloa uusimpaan hullutukseeni!

Aamulla heräsi hullu ajatus sitoutumisesta ja että pitäisin blogia. Sen se teettää kun on liian vähän tekemistä. NOT!!! Tosipuheissa tarkoitus on haastaa minut. Helpotin vähän haastavuutta rajoittamalla blogin pitämisen vuodeksi. Voinko, haluanko, uskallanko pitää blogia kokonaisen vuoden? Onko minusta sitoutumaan tällaiseen projektiin? Riitänkö minä? Kokeillaan...

IMG_20180807_115651%5B1%5D.jpg 

Muistutus :)

Jotain minusta...

Olen jonkinlaisessa käännöskohdassa oleva nainen, jolla on yksi aikuinen lapsi. Aina olen asunut lapissa ja vaikka kaukokaipuu ja tylsistyminen välillä vaivaa, en voisi kuvitella lähteväni täältä. Ainakaan kovin pitkäksi aikaa. Rakastan luontoa, neljää vuodenaikaa, kirjojen lukemista, kokkailua... Ääh! Helpompi sanoa, että ötököitä en rakasta, ainakaan minussa, muuten saavat olla. Kaikkea on kiva kokeilla ja jännässä on mukava elää. Olen erikoisessa suhteessa Mieheeni. Sitä ei voi oikein parisuhteeksi sanoa, kun ei asuta saman katon alla eikä nähdäkään kovin usein vaikka samalla paikkakunnalla asutaan ja työskennellään. Sen sijaan meillä asuu Koira, hyvin rakas ja vaativa 3- vuotias valkoinenpaimenkoira.

Kotini on tällä hetkellä "mennytten maja", kuten äitini ruukaa sanoa. Tilasin netistä itselleni uuden sängyn ja kaksi nojatuolia. Hyvin palvelleet parisänkyni ja kolmen istuttava sohvani saivat väistyä. Ja kun kaikki ei mene niin kuin "Römpsöössä", niin voi vain kuvitella mikä kaaos on kolmiossa, jossa sänky on keskeneräinen lautakasa ja toinen nojatuoli on kokoamatta. Sängynpäädyssä nimittäin oli kauheat kolhut. Näkyvällä paikalla, joten en hyväksy sellaista. Mies kyllä sanoo, ettei ne haittaa. MUTTA MINUA HAITTAA!!! Kun ne näkyvät. Lupasivat nettikaupassa onneksi vaihtaa päädyn, mutta sitä ootellessa... Tällä hetkellä nukun siis Tyttären vanhassa sängyssä ja odotan kuumeisesti päädyn saapumista. Pienempi harmi on toinen nojatuoleista, joka on siis kokoamatta, koska käsinojissa on jotain maalitippoja. Mies ehdottaa, että ne voi hivahuttaa, eli hioa jos joku ei tiedä murresanaa. :) NO, EI VOI!!! Eihän siitä saa samanlaista toisen nojatuolin kanssa millään. Uusia käsinojia ootellessa...

IMG_20180807_131645.jpg

Nämä lähtee roskiin nyt!

 

Huomenna illalla lähdetään Koiran kanssa mökille. Pois tästä kaaoksesta rentoutumaan hetkeksi.

TULKAA MUKAAN! :)